Perusvärit eli PÄÄVÄRIT

keltainen, punainen ja sininen.

Perusvärit on sijoitettu väriympyrälle yhtä pitkien välimatkojen päähän toisistaan.

Välivärit:Sekoittamalla kahta perusväriä keskenään saadaan uusia värejä, joista käytetään nimitystä välivärit.

Välivärejä ovat

vihreä (sininen + keltainen)

violetti (sininen + punainen)

oranssi (punainen + keltainen)

Kaikki välivärit kuuluvat siis perusvärien ohella värispektriin.

Sivusto on tarkoitettu Turun opettajankoulutus laitoksen kuvataiteen opiskelun oheismateriaaliksi.

Väriympyrä

Komplementtivärit eli vastavärit

ovat toisilleen täysin vastakkaisia värejä, joiden sekoituksesta syntyy harmaata.

Maalaustaiteessa on komplementtiväripapereilla aina ollut suuri merkitys, koska niiden vastavaikutus tehostaa voimakkaasti kumpaistakin väriä. Komplementtivärit vaikuttavat toisiinsa karkottavasti ja ovat luonteeltaan hyvin dynaamisia ja värähteleviä. Komplementtivärien ympärille vedetty musta rajaviiva lopettaa vastakkaisten värien rajapinnan väreilyn.

 

Kylmät värit ovat maalaustyössä tärkeitä värejä, koska ne vaikuttavat katsojaan psykologisesti. Kylmät värit väistyvät katsojasta taustalle päin ja ovat näin ollen tärkeitä syvyysvaikutelman luomisessa. Kylmiä värejä ovat kaikki ne värit, jotka sijaitsevat väriympyrässä sinivihreän värin ympärillä. Kylmissä väreissä on usein sinertävä sävy, mutta on olemassa myös esim. kylmä punainen, keltainen tai harmaa sävy.

 

 

Lämpimät värit ovat edellisten vastakohtia. Ne tuntuvat työntyvän kuvapinnalta katsojaa kohti ja auttavat siten osaltaan syvyysvaikutelman luomiseen. Lämpimiä ovat kaikki väriympyrän oranssin värin ympärillä sijaitsevat värit, mutta on olemassa myös lämpimän vihreää, harmaata tai mustaa jne. Esim. vihreä väri, jossa keltainen on hallitsevana, koetaan lämpimänä värinä.

Väriperspektiivi luo tilan illuusion

LINKKEJÄ: Etälukio | http://www.coloria.net/ | Koulukanavan Koloruuts

Murretut värit
ovat kolmen päävärin sekoituksia siten, että yksi pääväri jää hallitsemaan. Esim. ruskea jossa hallitsee punainen.

Värien yhdistely

Yleensä värit, joita yhdistää jokin tietty ominaisuus(esim. samansävyisyys) sopivat käytettäväksi samassa sommitelmassa. Samoin värit, jotka poikkeavat toisistaan vain yhden ominaisuuden suhteen soveltuvat erittäin hyvin yhdessä käytettäväksi. Kun valitset yhden sävyn hallitsevaksi, saat rauhallisemman kokonaisuuden. Viimeistely jää kuitenkin aina luovan mielikuvituksen ja herkän vaiston varaan. 

Mitä kirkkaampia värejä käytetään, sitä tarkemmin on tutkittava värien suhteet. 

Voimakas valaistus tuo esille soinnutusvirheet, kun taas valaistusta vähentämällä riitasointujen havaitsemisalttius vähenee. Yleensä on syytä välttää kahden värin käyttöä yhtä laajoina kilpailevina pintoina. 

Väritetty pinta vaikuttaa muuttavasti ympäristöön ja päinvastoin. Värillisen pinnan lähin ympäristö värittyy aina sen vastavärin suuntaan. Vaalea korostaa tummaa, tumma vaaleaa, puhdas samentaa sameita lisää. Lähisävyt heikentävät toistensa erityispiirteitä ja havaittavuutta. Jos pinta kuvioidaan saattavat tausta ja pinta tietyllä etäisyydellä sekoittua uudeksi väriksi.

Värisointu

Värien merkitys

Jokaisella värillä on oma luonteensa ja tehtävänsä. Siihen vaikuttavat myös tottumuksemme ja muoti. Suomen aateliset ovat siniverisiä, maya-intiaanien kuninkaat valkoverisiä, vanhan Kiinan keisarin suonissa virtasi keltainen elämänneste. Väreihin totutaan. Ne saavat merkityksiä, joille itse eivät mahda mitään ( punainen varoittaa kulkemasta, kertoo suuttumuksesta ja toivottaa hyvää joulua). 

Myös varjo on väriä. Kirkkaana päivänä lumeen laskeutuva varjo saa taivaan sinen. Luonnossa varjot eivät juurikaan ole mustia tai harmaita, vaan lähes aina jostain heijastuu niihin muitakin sävyjä mukaan. 

Värillisillä valoilla saadaan aikaan kaikenvärisiä varjoja, jos valo tulee tietyltä suunnalta. Yhden värivalon varjo on musta, mutta jo kahden värivalon varjot ovat toistensa sävyiset. 

<Osa 1 | Osa 2 | Osa 3>